TAMMIKUU 2023
Tammikuun alussa palasimme arkeen ja vaihdoimme joululoman kuulumisia sekä käsittelimme vuoden vaihtumista. Uudenvuoden raketit räiskyivät lasten kuvaamataidon töissä sekä taikataikinasta muovautuivat onnenamuletit uuden vuoden kunniaksi. Uusi satuprojekti on tammikuussa kuljettanut meidät tutustumaan Suomen lapista kertoviin tarinoihin ja satuihin. Lappi-satuprojektin tammikuun huipentuma oli vierailu Poro-Panuman porotilalla.
Kielten rikas maailma ja ilmaisun monet muodot:
Lappi-satuprojektin kautta olemme tutustuneet lapin satuihin ja tarinoihin. Satujen kautta sanavarastoa on kartutettu lapin sanastoon tutustuen. Lapin eläimistö, luonto maisema-alueineen sekä kasveineen ovat tulleet tutuiksi satujen kautta sekä sinisen huoneen tehtävissä. Topeliuksen Sampo Lappalainen johdatteli meidät tutustumaan saamenmaahan sekä saamelaiskulttuuriin lapin luonnon lisäksi.
Lappi-satuprojektin alussa tutustuimme satuun revontulten synnystä. Tulikettu johdatteli lapset Lapin mielenmaisemaan ja revontulia sekä kettuja maalailtiin ja askarreltiin myös kädentaidoissa. Isommat lapset tekivät tunturimaisemaan ketut sekatekniikalla vahaliiduilla piirtäen sekä kartongista leikkaamalla. Revontulet saatiin loimuamaan tunturien ylle pölypastilleja käyttäen. Pienemmät tekivät omat tunturi- ja revontulitaideteokset maalaten sekä silkkipapereita teokseen sommitellen ja liimaten. Eskarilaiset ovat tehneet koristeeksi revontulia myös sormivirkaten. Kädentaidoissa on lisäksi tehty poroja maalaten sekä kartongista, neljäntuulen hattuja teimme taittelutyönä. Olemme myös maalanneet kaamosmaisemaa isoille papereille, työ saa jatkoa helmikuun alussa Saamelaisten kansallispäivän aikoihin.
Lappi-satuprojektin myötä olemme myös opetelleet uusia lauluja: Tulikettu, Kellokas, Revontulitanssi, Napakettu sekä Lumituulen kutsumalaulu. Samalla olemme harjoitelleet rytmittelyä kehosoittimilla sekä rytmisoittimilla. Lisäksi olemme kuunnelleet saamelaisia joikuja.
Lappi-projektin aikana olemme tutustuneet saamelaisuuteen sekä Suomen saamelaiskulttuuriin. Olemme tutustuneet mm. saamen kieleen, elintapoihin sekä saamelaisten vaatteisiin ja joiku-laulantaan. Lapset ovat saaneet myös kokeilla ylleen saamelaisia asusteita ja kädentaidoissa olemme tehneet nyörejä sekä tupsuja saamen lipun värejä käyttäen.
Minä ja meidän yhteisömme:
Kävimme heti lomalta palattuamme pienellä porukalla Pekurin kirjastossa lainaamassa talvi- ja lappi aiheista kirjallisuutta. Kirjastosta löytyi tuttuun tapaan monenlaista luettavaa, lapista ja eläimistä sekä talvisista seikkailuista ja saduista. Kirjoja olemme lukeneet satu-tiistain lisäksi sinisessä huoneessa sekä välipaloina ennen ulos lähtöä.
Eskari jatkui tammikuussa yhdessä Montessorien kanssa. Eskarijaksossa tutkittiin veden eri olomuotoja sekä kerrattiin värejä ja niiden sekoittumista. Lisäksi jaksossa käsiteltiin talvea vuodenaikana, mitä luonnolle ja eläimille tapahtuu talvella sekä miten talvi vaikuttaa meidän ihmisten elämään. Eläinten jälkiä tutkittiin ja dokumentoitiin myös eskarissa. Lisäksi kävimme tehtävien ja opetusvideoiden kautta läpi eläinten talvehtimistapoja. Eskarijakson aikana tammikuussa käsiteltiin myös tunteita. Lukuhöperössä luettiin Fanni-kirjaa. Kirja johdatteli pohtimaan, missä kohtaa kehossa eri tunteet tuntuvat ja mitä keinoja tunteiden hillitsemiseen ja hallitsemiseen meillä oli. Mitä, jos tuleekin tunnemöykky? Pohdimme ratkaisuja, miten möykystä pääsee eroon.
Tammikuun kohokohtana oli vierailu Kipinässä Panuman Porotilalla. Matkaan lähdettiin bussilla aamusta, joka sekin oli jo omanlaisensa elämys monelle. Porotilalla pääsimme ruokkimaan poroja poroaitaukseen. Lapset saivat levittää poroille aitaukseen jäkälää ja lehtikerppuja. Kun ruuat oli saatu valmiiksi siirryimme aidan taakse odottamaan porojen saapumista. Tyyytöööt….!!!! Huusi poroisäntä. Ei mennyt kauaakaan, kun aitaus täyttyi nälkäisistä poroista. Pääsimme aitaukseen porojen sekaan ja lapset tarjoilivat kädestä poroille lehtikerppuja ja jäkälää. Porot saivat osakseen paljon ihailua ja rapsutuksia, herkkuruokia unohtamatta. Ruokinnan jälkeen lapset pääsivät rekiajelulle. Rekiajelu vei meidät idylliselle joenrantakodalle, jossa söimme retkievästä. Leipä ja makkara maistuivat. Kodassa oli lämmin tunnelma, kun katsoimme valokuvaesitystä porotilan vuodesta. Opimme mitä töitä porotilalla tehdään milloinkin. Lopuksi saimme vielä maistella tuoreita korvapuusteja ja lämmintä mehua.
Poro-Panuman kodalla pääsimme seuraamaan myös koskikaran pulahtelua virtaavaan jäiseen jokeen. Eskarit olivatkin eskarissa tutustuneet koskikaraan jo aiemmin ja nyt pääsimme onneksemme myös näkemään kyseisen linnun.
Kasvan, liikun, kehityn:
Tammikuussa olemme haastavista sääolosuhteista huolimatta päässeet luistelemaan 6-5 -vuotiaiden kanssa. Luistelussa olemme harjoitelleet luisteluasentoa, oikeaoppista kaatumista, luistelupotkua sekä liukumista ja jarruttamista. Harjoituksia on tehty leikkien ja pelien avulla sekä erilaisina kiertoharjoitteluina taitoradoilla. Tammikuisten vesisateiden aikaan kävimme myös jumpassa, jossa teemana oli lapin eläimet, revontulet ja ilmansuunnat, joita harjoittelimme neljäntuulen leikkinä tarinan mukaan. Myös 4-vuotiaat pääsivät loppukuusta aloittamaan luistelun, heidän kanssaan jatkamme luistelua vielä helmikuun puolelle.
Päiväkodin pihalla olemme saaneet nauttia varsin vaihtelevista sääolosuhteista. Lumileikkien lisäksi olemme saaneet vettä ämpäritolkulla taivaalta ja piha itsessään on ollut myös melkoinen luistelurata. Peppupallo on ollut pelinä jalkapallokentällä. :D Säästä riippumatta olemme ulkoilleet ja reippailleet päivittäin. Onneksi lähellä on hyvät kävelyreitit ja esimerkiksi parkour-puisto.
Tutkin ja toimin ympäristössäni:
Tammikuussa olemme siis teeman mukaisesti touhunneet Lappi-aiheisten tehtävien parissa. Olemme selvittäneet mitä eläimiä lapissa asuu ja hakeneet tietoa eläimistä kirjoista ja opettajan avulla internetistä. Tiedot kasattiin postereille, jotka ovat nähtävissä päiväkodin eteisessä. Samalla pohdimme eri eläinten talvehtimista. Huomasimme, että eläimillä on aika monenlaisia keinoja selvitä talvesta. Osa eläimistä nukkuu tai horrostaa kylmän ja pimeän talven yli, kun taas osa viettää hyvinkin aktiivista talviaikaa ja elämää. Näiden aktiivisten eläinten jälkiä olemme bongailleet ja harjoitelleet tunnistamaan hangelta. Samalla olemme opetelleet eläinten suojaväriin liittyviä asioita.
Eläinten talvehtimista pohdittiin myös Mörri-metsässä, jossa tehtävänä oli löytää suojavärin turvin piileskelevät eläinhahmot metsästä. Lisäksi veimme talvilinnuille ruokaa ja keskustelimme, miten ihminen voi toiminnallaan auttaa esim. lintujen talvehtimisessa.
Olemme idättäneet syksyllä kasvatuslaatikoista nostettuja perunoita. Nyt perunat olivat itäneet ja pääsimme istuttamaan ne isoon ruukkuun. Perunat lähtivät vauhdilla kasvamaan, varret ovat jo 50cm pitkiä. Koskahan saamme satoa…:D Kasvussa ainakin riittää ihmettelemistä.